Hankkeet

Käynnissä
Päättyneet

Käynnissä olevat hankkeet

Ei käynnissä olevia hankkeita.

Päättyneet hankkeet

SOMA-hanke

SOMA-hanke oli Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n ja Joensuun Seudun Nuorisoasuntoyhdistys ry:n vuosina 2016–2019 toteuttama yhteiskehittämishanke. 

Hanketta hallinnoi Kuopion seudun nuorisoasunnot ry ja rahoitti STEA (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus). Hanke oli osa valtakunnallista Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa 2016–2019.

Hankkeessa kehitettiin järjestölähtöinen toimintamalli, jolla tuetaan 18–29-vuotiaiden lastensuojelutaustaisten nuorten aikuisten arkista toimintakykyä. Toimintaa kehitettiin erityisesti asumisen onnistumisen tueksi ja asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. Toiminta ei korvannut ammatillisia palveluita.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin tunnistamistyökalu asiakasohjauksen tueksi. Työkalun avulla haluttiin helpottaa asunnottomaksi joutumisen riskissä olevien nuorten tunnistamista jo varhaisessa vaiheessa.

Hankkeen toiminta piti sisällään rinnalla kulkevaa yksilötukea, sekä vertaisryhmätoimintaa. Lisäksi asiakastyön oheen syntyi vähävaraisten asumisen tukemiseksi kehitetty lahjoitustavaratoiminta, jonka kautta on mahdollista lahjoittaa ja vastaanottaa kodintavaraa. Vapaaehtoistoiminta oli myös tärkeä osa SOMA-hanketta.

Nykyisin SOMA-hankkeessa kehitetty toimintamalli jatkuu pysyvänä osana palvelujamme. Sitä rahoittaa STEA ja hallinnoi Joensuun alueella Joensuun Seudun Nuorisoasuntoyhdistys.

Arjen tarina -hanke

1.10.2016–31.3.2017.

Arjen tarina -hankkeessa nuoret olivat oman elämänsä kokemusasiantuntijoita.

Tavoitteet

  1. Nuorten osallistuminen ja osallistaminen hankkeen toiminnan kautta yhteiskunnallisten ja omien asioiden hoitamiseen. Tämä tapahtui luomalla tarina ja tekemällä tarinan pohjalta pelidemo.
  2. Ohjauksen ja tuen saaminen omaan kuntoutumiseen, kouluttautumiseen ja työllistymiseen sekä omien asioiden hoitamiseen liittyvien valmiuksien lisääntyminen.
  3. Työkokemuksen saaminen hankkeesta, sen toteutuksesta ja ryhmätoiminnoista.

Kohderyhmä

  • Välittömänä kohderyhmänä olivat 16–29-vuotiaat työttömät, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt ja keskiasteen koulutuksen keskeyttämisuhan alla olevat opiskelijat
  • Välillisesti kohderyhmää olivat myös nuorisotyöntekijät, järjestöt, Joensuun kaupungin nuorisopalvelut, sosiaalitoimi, TE-toimisto ja Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus. Hanketta rahoitti Joensuun kaupungin KAKE-kaupunkikeskustan kehittämishanke.

Toiminta

Hankkeessa nuoret loivat ja rakensivat itse erilaisia arkisiin valintatilanteisiin sisältyvää tarinankerronnallista pelidemoa (pelillistäminen) mm. asumisesta, työnhausta, kodin ylläpidosta, taloudesta, koulutuksesta ja työstä.

Arjen valintojen pelillistämisellä tarkoitetaan pelinkaltaisten elementtien ja ominaisuuksien hyödyntämistä mm. arjenhallinnan opettelussa, kuntoutuksessa, terveysliikunnassa, palvelusuunnittelussa ja työmenetelmissä. Nuoret tekivät arjen hallinnastaan esittelypelidemon ja jakoivat kokemusasiantuntijuuttaan muille samankaltaisessa tilanteessa oleville nuorille. Näin rakentamiseen osallistuneet nuoret saivat tietotaitoa oman arkensa hoitamiseen liittyvistä asioista sekä kokemusta pelinrakentamisesta.

Toiminnan kautta nuoret osallistuivat arkensa hallintaan liittyvien työkalujen luomiseen. Tämä toteutui pienryhmätoiminnan kautta, jossa nuoret itse kertoivat (tarinallistivat) hankalia arkiseen elämään liittyviä asioita ja valintatilanteita sekä valintojen seurauksia. Tavoitteena oli tuoda nuorille pelillistämällä esille arjen asioihin hoitoon ja hoitamatta jättämiseen sisältyvät syy-seuraussuhteet. Hankkeessa oli kyse mielekkään tekemisen kautta oppimisesta ja nuorten motivoinnista.

kaupunkikeskutan kehittämishanke

Taitava koti

asumis- ja arjentaitojen koulutushanke

1.1.–31.12.2014, ESR-hanke.

Järjestölähtöistä ohjausta ja neuvontaa arjenhallinnan vahvistamiseksi.

Elämänhallinnan ongelmat ja asunnottomuus ovat ajankohtaisia ilmiöitä, joihin reagoidaan erilaisilla toimenpideohjelmilla ja ammatillisten sidosryhmien ja verkostojen yhteistyöllä. Nuorten elämänhallinnan vaikeudet ja niistä johtuvat asumisongelmat herättivät Pohjois-Karjalan maakunnan järjestöt toimimaan nuorten asian puolesta eri sidosryhmien kanssa. Vuoden 2014 aikana toteutetussa, Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Taitava koti -hankkeessa luotiin arjenhallinnan ohjauskonsepti, joka on siirrettävissä erilaisiin toimintaympäristöihin. Ohjaustyössä erilaiset neuvontajärjestöt voivat tuoda oman osaamisensa muiden toimijoiden käyttöön. Yhteistyöllä on saatavissa synergiaetuja eri toimijoiden toteuttamaan asiakastyöhön eri kohderyhmissä. Taitavan kodin ohjaussisältö muodostuu kolmesta moduulista: Asumisen ohjaus, Oma arki ja sen hallinta sekä Oma duuni, työnhaun ABC.

Toiminnallisten ohjaustuntien avulla toimintaan osallistujat saavat käyttöönsä arjenhallinnan välineitä. Toiminta, jolla parannetaan henkilön valmiuksia ja tietotaitoja edesauttaa hänen sisäistä ja ulkoista elämänhallintaansa ja näin tukee hänen asunnonsaantiaan, asumistaan, asioiden hoitoa ja kiinnittymistä
yhteiskuntaan. Konseptia ja siihen luotua materiaalia on testattu eri kohderyhmillä ja sen on todettu soveltuvan erilaisten tukea tarvitsevien kohderyhmien kanssa työskentelyyn. Taitavaa kotia on toteutettu muun muassa mielenterveyskuntoutujille Joensuun seudulla sekä vangeille Pyhäselän ja Riihimäen vankiloissa. Työskentely voi kytkeytyä esimerkiksi osaksi tuomitun rangaistusajan suunnitelmaa.

Tavoitteet

    1. arkielämän taitojen lisääminen ja arjessa jaksamisen tukeminen (toiminta- ja työkyvyn tukeminen)
    2. sosiaalisten taitojen harjoittelu.

Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten eri alojen järjestöt voivat yhdessä mallintaa, toteuttaa ja tarjota omaa osaamistaan yhteiskunnallisten palvelujen tuottamiseen. Joensuun Seudun Nuorisoasuntoyhdistys toimi hankkeen koordinaattorina ja kantoi vetovastuun hankkeen toteuttamisesta.

Kohderyhmä

  • Hankkeen välittömänä kohderyhmänä olivat maakunnan alle 29-vuotiaan nuoret, joilla on itsenäiseen asumiseen, työelämätaitoihin, oman talouden hallintaan tai oman arjen toimintojen ylläpitämiseen liittyviä haasteita tai puutteita joko taidollisessa tai tiedollisessa osaamisessa.
  • Hankkeen välillisiä kohderyhmiä olivat erilaiset kunnalliset ja valtiolliset organisaatiot, kuten asumisenyksiköt, Rikosseuraamuslaitos ja erilaiset nuorten päihde- ja mielenterveysyksilöt kuin myös kaikki nuorten ohjaustoimintaan liittyvät tahot.

Taitava koti -hankkeen lopputuloksena loimme

  1. toimintamallin, joka pohjautuu verkostoyhteistyöhön järjestöjen ja kunnan/yhteistyötahojen kesken
  2. koulutuspaketin, joka rakentuu talouden, asumisen, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kansalaistoiminnan kokonaisuuksista
  3. sähköisen ja kirjallisen oppaan, joka sisältää prosessikuvauksen nuoren etenemisestä verkostoyhteistyöhön perustuvassa toimintamallissa.

Hankkeen aikana kehitettiin selkokieliset arjen pelikortit, jotka ovat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Pelikorttien aihealueet liittyvät hankkeen koulutusosioihin: asumiseen, kodinhoitoon, talouteen ja työelämätietoihin. Pelissä hyödynnetään aihealueiden keskeisiä käsitteitä. Peli osallistaa sekä ryhmäläisiä että ohjaajia vuorovaikutukseen ja keskusteluun. Se mahdollistaa kokemuksien jakamisen ja tekee tiedoista konkreettisia ja ymmärrettäviä.

Hankkeessa kehitetyllä koulutuksella voidaan edistää asumista ja arjenhallintaa ja tuoda varmuutta itsenäistymiseen. Esimerkiksi laitosympäristöissä, kuten vankiloissa, mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksiköissä, toteutettava koulutus edistää osallistujien valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä jatkossa arjessa. Koulutus voidaan toteuttaa pienryhmissä joko avoimissa tai suljetuissa ryhmissä. Toteutus voi tapahtua niin siviiliyhteiskunnassa kuin laitosympäristöissä. Koulutuksen toteuttajina toimivat järjestöt.

Julkaisu:

Taitava koti -konsepti

Nuttu-projekti

Sosiaalinen vahvistaminen – muutostyöskentely, kuntoutuminen, kontrolli ja sinnikkyys asumiseen liittyvän työn yhteydessä

Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys mallinsi ja kehitti vuosina 2006–2009 Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamalla Nuttu-projektilla asumisen sisältöpalveluja ja tuetun asumisen käytänteitä. Asumisen tuen mallintamissa esitellään asumiseen liittyvää tukitoiminnan teoreettista ajattelupohjaa, työskentelyssä syntyneitä käytänteitä ja käytännön kokemuksia asumiseen liittyvien huolien käsittelyssä. 

Kokemuksissa korostuu sosiaalisen vahvistamisen, puuttumisen, poluttamisen ja isännöinnin ennaltaehkäisevä näkökulma. Nuttu-projektissa kuvataan havaintoja asumiseen liittyvien sisältöpalvelujen kontekstista, tukitoiminnan mallintamista ja työkäytäntöjä, työskentelyn mitoitusta, palveluohjausta, poluttamista ja verkostotyöskentelyyn liittyvää työotetta.

Luettavaa Nuttu-projektista

Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytänteinä http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-456-114-3

SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN – MUUTOSTYÖSKENTELY, KUNTOUTUMINEN, KONTROLLI JA SINNIKKYYS ASUMISEEN LIITTYVÄN TYÖN YHTEYDESSÄ. Markku Rautiainen. Edilex 2010/7. https://www.edilex.fi/artikkelit/6857

Sosiaalinen vahvistaminen nuorten asumisen tukemisessa. Markku Rautiainen. Omaa kotia etsimässä, Tiina Kupari (toim.). Nuorten asuminen 2010, s. 89–96. SUOMEN YMPÄRISTÖ 1/2011. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37052/SY1_2011_Omaa_kotia_etsimassa.pdf?sequence=1